Rehtori, professori Yrjö Sotamaa

Muotoilusta uutta potkua yritysten menestykseen

Modernismin ilmausten rantautuminen 1950 –luvun alussa runouteen, musiikkiin, muotoiluun ja kuvataiteisiin, siis koko taiteemme kenttään mursi yhden totuuden Suomen. Murros vapautti raskaan sodan patoaman luovan energian, loi kanavan hyvinvoinnista henkivän modernin elämäntavan ilmaisuille ja oli alku edelleen vahvana elävälle Finnish Design –myytin synnylle.

Milanon triennaalien palkintosade syntyi yhdistelmästä kansallishenkeä, ulkopolitiikkaa, teollisuuden rohkeutta ja nuorta isänmaallista lahjakkuutta, joka oli saanut kipinän uusille ajatuksilleen Arttu Brummerin Ateneumista. Kuten Vuokko Nurmesniemi sanoi hyvin Perter von Baghin loisteliaassa Sininen laulu -ohjelmassa “me osasimme tehdä”, tarkoittaen itseään, Antti Nurmesniemeä, Tapio Wirkkalaa, Timo Sarpanevaa, Kaj Franckia, Ilmari Tapiovaaraa, ja lukuisia muita Triennaaleissa palkittuja ja “Gummerus selittää”. Myytin luominen oli ainutlaatuisen taitavasti toteutettu viestintä- ja pr-operaatio.

Muotoilun vuosi 2005 on samaten suuri viestintä- ja markkinointioperaatio. Se ei kuitenkaan tähtää kansakunnan itsetunnon kohottamiseen, vaikka se siihenkin saattaa vaikuttaa, kun vahvistamme viestinnällä tietoa ja mielikuvia Suomesta muotoilun edelläkävijämaana. Muotoilun vuoden kaikkein tärkein tavoite on parantaa suomalaisten yritysten, erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä edistämällä muotoilun käyttöä yritysten strategisena työkaluna. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella tiedämme, että suurin taloudellinen hyöty muotoilusta tulee silloin, kun yritysten innvaatiotoiminnasta tulee muotoilulähtöistä. Siis mitä syvempi on muotoilun integraatioaste sitä suurempi taloudellinen hyöty siitä saadaan.

Muotoilun vuosi tekee eri tavoin näkyväksi sitä uutta osaamista, joka on syntynyt viimeisten viiden vuoden aikana Muotoilu 2005! –ohjelman tuloksena. Ohjelman keskeinen ajatus on ollut uuden tiedon ja osaamisen kehittäminen ei pelkästään olemassa olevan osaamisen markkinointi, joka on ollut monien kilpailijamaiden muotoilupolitiikan tavoite. Merkittävä muutos on tapahtunut koulutuksessa, jota on voimallisesti uudistettu nimenomaan panostamalla tutkimukseen. Tässä onkin onnistuttu erinomaisesti. Suomen Akatemian ja Tekesin tutkimusohjelmien kokonaisvolyymi on noin 30 miljoonaa euroa ja tutkimushankkeissa on mukana 8 yliopistoa, noin 100 tutkijaa ja 50 yritystä. Tutkimusohjelmat, joiden puitteissa on käynnissä tällä hetkellä parisenkymmentä tutkimushanketta ja 30 yrityshanketta ovat ainutlaatuisia koko maailmassa. Mikä ilahduttavinta ohjelma on herättänyt muidenkin kuin muotoilualan asiantuntijoiden kiinnostuksen alan kehittämiseen.

Muotoilun vuoden ja Muotoilu 2005! –ohjelman toteuttamisessa on mukana poikkeuksellisen laaja joukko yrityksiä, elinkeinoelämän järjestöjä, ammattiyhdistysliike, kaupunkeja, ammattikorkeakouluja, yliopistoja, Designmuseo sekä alan ammatti- ja kulttuurijärjestöjä. Vuosi on erinomainen osoitus Design Forum Finlandin kyvystä rakentaa luovaa yhteistyötä, muotoilla yhteinen päämäärä ja saada kaikki puhaltamaan yhteen hiileen. Tämäkin on kansainvälisesta ainutlaatuista. Asiat ovat hyvin liikkeellä ja voimistuva yhteinen innostus on silmiinpistävää.

Olemme arvioineet, että Muotoilun vuoden aikana erilaisiin projekteihin, tapahtumiin ja kampanjoihin käytetään yhteensä ainakin neljä ja puoli miljoonaa euroa. Hieno saavutus sekin vain vajaat puoli vuotta kestäneen työn tuloksena. Raha ei ole kuitenkaan Muotoilun vuoden tärkein resurssi, vaan se monipuolinen osaaminen, jonka mukana olevat toimijat yhdessä suuntaavat muotoilun kehittämiseen. Muotoilun vuoden kannalta on ilahduttavaa, että yhteistyökumppaneiksemme on saatu perinteisten designin lippulaivojen rinnalle yrityksiä, jotka haluavat ennakkoluulottomasti tutkia muotoilun mahdollisuuksista.

Vaikka Muotoilun vuosi päättää Muotoilu 2005! –ohjelman on se ennen kaikkea alku näiden tahojen pitkäjänteiselle yhteistyölle, joka tähtää saavutetun edelläkävijän aseman vahvistamiseen. Monet Muotoilu 2005! –ohjelman tavoitteista, mm. muotoilun laajamittainen rantauttaminen yritysten stategioihin ja suomalaisten muotoilutoimistojen kansainvälistäminen vaativat vielä paljon työtä toteutuakseen. Esteenä on monasti se, että yrityksissä ei ole vielä muotoilutoimintojen johtamiseen kykeneviä ihmisiä.

Muotoilun merkityksen korostuminen liittyy tarpeisiin laajentaa Suomen teknlogiakeskeistä innovaatiopolitiikkaa. Korkeatasoinen teknologia on edelleenkin innovaatioiden kaupallistamisen perusedellytys, mutta se ei enää yksinään riitä. Tuotteisiin ja palveluihin liittyvistä mielikuvista on tullut olennainen osa niiden merkitystä ja kiinnostavuutta. Kyse on differentioinnista, erottautumisesta yhä kyllästyneemmillä markkinoilla. Onnistunut kaupallistaminen on siksi yhä enemmän sidoksissa designiin, tuotemerkkeihin ja brandeihin. Kuluttajien mieltymysten ja mielikuvakulttuurin muutoksia on vaikea ennakoida kuten tiedämme Nokian viimeaikaisista tapahtumista. Tutkimus auttaa tässäkin.

Muotoilun vuosi korostaa muotoilun ihmislähtöisyyttä tarkoittaen ihmisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämistä. Meidän pitää myös ymmärtää paremmin ihmisten tarpeita ja käyttäytymistä, jos haluamme luoda radikaaleja innovaatioita. Nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, jotka ovat Tekesin ja Akatemian tutkimusprojektien keskiössä. Käyttäjäkeskeisyys on uuden innovaatioajattelun ydin.

Nyt käynnistyvän vuoden tärkein tavoite on tehdä näkyväksi uusi osaaminen. Tehdään se yhdessä ja tähdätään korkealle kuten modernismin läpimurron aikaan. Mukana on kuten tuolloin laaja lahjakkaiden hyvin koulutettujen nuorten muotoilijoiden joukko. Heillä on nälkä näyttää osaamistaan ja tehdä luovaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Tulevatkin muotoilun vuodet on helppo rakentaa tälle perustalle!