Muotoilun vuosi 2005YritysyhteistyöYIT

YIT
Saku Sipola, liiketoimintaryhmän johtaja


Saku Sipola on siirtynyt 1.5.2005 lähtien Ruukin palvelukseen (President, Ruukki Construction).


1. Miksi Muotoilun vuotta tarvitaan?

Uskon, että useidenkin eri toimialojen kilpailuetua voidaan teknisten ominaisuuksien kehittämisen rinnalla lisätä muotoilun avulla. Johtaessaan yhteenkin uuteen suomalaista menestystä edistävään oivallukseen, on muotoilusta muistuttava ja sivistävä vuosi perusteltu. Työturvallisuus on meille tärkeä henkilöstön viihtyvyyteen ja työssä jaksamiseen vaikuttava menestystekijä. Muotoilun vuoden aikana toteuttamallamme projektilla on hyvä mahdollisuus kokonaisvaltaiseen lähestymiseen ja uuden tyyppisiin ratkaisuihin työturvallisuusratkaisujen kehittämisessä.


2. Keiden toivoisitte inspiroituvan Muotoilun vuodesta?

Toivon Muotoilun vuoden herättävän positiivista heräämistä laajalti - saavan aikaiseksi sellaisia oivalluksia, joita itsekin olen aiheesta keskusteltaessa jo saanut kokea. Olen aiemmin ymmärtänyt muotoilun merkityksen paljon nykyistä mielikuvaa kapeammin ja mielikuvani liittyivät lähinnä yksilölliseen "huippu-designiin". Tässä on siis mielestäni mahdollisuus muotoilun tietynlaiseen "positiiviseen arkipäiväistymiseen".


3. Miten muotoilulla voidaan vaikuttaa työturvallisuuteen?

Meille aihe on tärkeä ja se on ollut korkealla painotuksissamme jo useamman vuoden. Työturvallisuus on edelleen mitä suurimmassa määrin asenne- ja johtamiskysymys, mutta uskomme Muotoilun vuoden projektillamme voivamme vaikuttaa mahdollisten teknisten ratkaisujen lisäksi myös näihin henkisiin kysymyksiin.

Muotoilun vuoden näkyvyydessä voimakkaasti mukana oleva "Design ON - Design OFF" - teema voi olla yksi osakeino työturvallisuusratkaisujen kehittämisessä: turvallisuuden tai etenkin sen puutteen voimakkaasti näkyväksi tekeminen voi olla varsin tehokasta.

Muotoilun vuoden yhteistyöprojektilta kaipaan kokonaisvaltaista lähestymistä aiheeseen konseptimielessä ja konkreettisia osaongelmien ratkaisuja - sekä tuotesuunnittelun että graafisen suunnittelun keinoin. Odotan projektilta itse asiassa varsin paljon.


4. Mihin suuntaan asuntorakentamisessa ollaan menossa? Millaisia trendejä näette?

Uskon, että asuminen kehittyy muun kulutuksen suuntaan. Ihmiset haluavat asumisvalinnoillaan ilmentää elämäntyyliään, osoittaa kuulumistaan tiettyyn samat arvot jakavaan "heimoon". Samanaikaisesti lisääntyy halu ryhmän sisällä erottua toisista yksilöllisin ratkaisuin. Tämä motivoi ja pakottaa rakentajat ja yhdyskuntasuunnittelijat etsimään uusia tapoja kytkeä loppukäyttäjät tiiviimmin mukaan asuntoalueiden suunnitteluun, jotta heille voidaan tarjota yksilöllisesti toisistaan poikkeavia asuin- ja elinympäristöjä. Tarvitaan siis sekä uudenlaista urban designia ja asuntodesignia sekä asukkaiden osallistumista koko ketjuun.


5. Rakennatte taloa. Mikä on visaisin muotoiluun liittyvä ongelma, jonka olette ratkaisseet?

Minulla on ollut onni päästä yhteistyöhön taitavan arkkitehdin kanssa. Hän on toteuttanut erittäin hyvin kokonaisuuden sekä yksityiskohtien osalta perheemme käsitystä asumisesta ja tuonut merkittävän panoksen muotoilua vastaaviin arkkitehtoonisiin kysymyksiin. Vuorovaikutus arkkitehdin kanssa on ollut sujuvaa ja osaan etenkin sisustusratkaisuista olemme itse vaikuttaneet paljon, joten pelkäksi ratkaisujen hyväksymiseksi osuutemme ei ole kuitenkaan jäänyt.

Yksittäisistä haasteista, joissa oma roolimme on ollut suuri, voisin nostaa esiin keittiösuunnittelun. Sehän on eräänlainen kokonaismuotoilutehtävä valmiiksi muotoilluista komponenteista. Keittiöllä on asumisessamme ja ystäviemme kanssa seurustelussa suuri rooli, joten halua vaikuttaa siihen oli paljon!