YIT Saku Sipola, liiketoimintaryhmän johtaja
Saku Sipola on siirtynyt 1.5.2005 lähtien Ruukin palvelukseen (President,
Ruukki Construction).
1. Miksi Muotoilun
vuotta tarvitaan?
Uskon, että useidenkin eri toimialojen
kilpailuetua voidaan teknisten ominaisuuksien kehittämisen rinnalla lisätä
muotoilun avulla. Johtaessaan yhteenkin uuteen suomalaista menestystä
edistävään oivallukseen, on muotoilusta muistuttava ja sivistävä vuosi
perusteltu. Työturvallisuus on meille tärkeä henkilöstön viihtyvyyteen ja
työssä jaksamiseen vaikuttava menestystekijä. Muotoilun vuoden aikana
toteuttamallamme projektilla on hyvä mahdollisuus kokonaisvaltaiseen
lähestymiseen ja uuden tyyppisiin ratkaisuihin työturvallisuusratkaisujen
kehittämisessä.
2. Keiden toivoisitte
inspiroituvan Muotoilun vuodesta?
Toivon Muotoilun vuoden
herättävän positiivista heräämistä laajalti - saavan aikaiseksi sellaisia
oivalluksia, joita itsekin olen aiheesta keskusteltaessa jo saanut kokea.
Olen aiemmin ymmärtänyt muotoilun merkityksen paljon nykyistä mielikuvaa
kapeammin ja mielikuvani liittyivät lähinnä yksilölliseen
"huippu-designiin". Tässä on siis mielestäni mahdollisuus muotoilun
tietynlaiseen "positiiviseen arkipäiväistymiseen".
3. Miten muotoilulla voidaan vaikuttaa työturvallisuuteen?
Meille aihe on tärkeä ja se on ollut korkealla painotuksissamme jo
useamman vuoden. Työturvallisuus on edelleen mitä suurimmassa määrin
asenne- ja johtamiskysymys, mutta uskomme Muotoilun vuoden projektillamme
voivamme vaikuttaa mahdollisten teknisten ratkaisujen lisäksi myös näihin
henkisiin kysymyksiin.
Muotoilun vuoden näkyvyydessä voimakkaasti
mukana oleva "Design ON - Design OFF" - teema voi olla yksi osakeino
työturvallisuusratkaisujen kehittämisessä: turvallisuuden tai etenkin sen
puutteen voimakkaasti näkyväksi tekeminen voi olla varsin tehokasta.
Muotoilun vuoden yhteistyöprojektilta kaipaan kokonaisvaltaista lähestymistä
aiheeseen konseptimielessä ja konkreettisia osaongelmien ratkaisuja - sekä
tuotesuunnittelun että graafisen suunnittelun keinoin. Odotan projektilta
itse asiassa varsin paljon.
4. Mihin suuntaan
asuntorakentamisessa ollaan menossa? Millaisia trendejä näette?
Uskon, että asuminen kehittyy muun kulutuksen suuntaan. Ihmiset haluavat
asumisvalinnoillaan ilmentää elämäntyyliään, osoittaa kuulumistaan
tiettyyn samat arvot jakavaan "heimoon". Samanaikaisesti lisääntyy halu
ryhmän sisällä erottua toisista yksilöllisin ratkaisuin. Tämä motivoi ja
pakottaa rakentajat ja yhdyskuntasuunnittelijat etsimään uusia tapoja
kytkeä loppukäyttäjät tiiviimmin mukaan asuntoalueiden suunnitteluun,
jotta heille voidaan tarjota yksilöllisesti toisistaan poikkeavia asuin-
ja elinympäristöjä. Tarvitaan siis sekä uudenlaista urban designia ja
asuntodesignia sekä asukkaiden osallistumista koko ketjuun.
5. Rakennatte taloa. Mikä on visaisin muotoiluun liittyvä ongelma, jonka
olette ratkaisseet?
Minulla on ollut onni päästä yhteistyöhön
taitavan arkkitehdin kanssa. Hän on toteuttanut erittäin hyvin
kokonaisuuden sekä yksityiskohtien osalta perheemme käsitystä asumisesta
ja tuonut merkittävän panoksen muotoilua vastaaviin arkkitehtoonisiin
kysymyksiin. Vuorovaikutus arkkitehdin kanssa on ollut sujuvaa ja osaan
etenkin sisustusratkaisuista olemme itse vaikuttaneet paljon, joten
pelkäksi ratkaisujen hyväksymiseksi osuutemme ei ole kuitenkaan jäänyt.
Yksittäisistä haasteista, joissa oma roolimme on ollut suuri, voisin nostaa
esiin keittiösuunnittelun. Sehän on eräänlainen kokonaismuotoilutehtävä
valmiiksi muotoilluista komponenteista. Keittiöllä on asumisessamme ja
ystäviemme kanssa seurustelussa suuri rooli, joten halua vaikuttaa siihen
oli paljon!
|